Rossipohja tuplaa ilmalämpöpumpun tehon
Teksti: Pekka Hietala
Ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö talon ryömintätilassa mahdollistaa lämmittämisen ja jäähdyttämisen optimaalisissa olosuhteissa läpi vuoden. Laite kykenee hyödyntämään maaperästä nousevaa lämpöä pakkasilla ja kesähelteellä jäähdytystoiminnolle tarjolla on viileää ilmaa
Ilmaista maalämpöä
Idea asentaa ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö talon tuulettuvaan alapohjaan, eli ns. ryömintätilaan kuulostaa ehkä järjettömältä mutta totuus oli toinen: Kun ulkona on – 20° pakkasta, toimii laite +2° asteen lämpötilassa. Ja sama toisinpäin, eli kuin ulkona on helle ja taloa jäähdytetään, saa ulkoyksikkö käyttöönsä ryömintätilan viileää ilmaa – Näin laitteen hyötysuhde nousee huomattavasti.
Ilmalämpöpumppuhan kykenee tuottamaan lämpöenergiaa mallista ja ulkolämpötilasta riippuen positiivisella hyötysuhteella, esim.1:3, jolloin yhden kilowatin sähköteholla kyetään tuottamaan kolme kilowattia lämpötehoa.
Hyötysuhde ilmoitetaan lämpökertoimella, joka edellä mainitussa esimerkissä olisi COP 3. Kun ulkona on pakkanen, putoaa ilmalämpöpumpun COP –arvo ja lisäksi laitteen sulatustoiminto on toistuvasti päällä, jona aikana lämmittäminen ei ole mahdollista.
Tuulettuvia alapohjarakenteita on toteutettu Suomessa jo vuosisatoja ja niissä on tyypillisesti lämpötila plussan puolella läpi vuoden, sillä maaperästä nousee lämpöä tilaan.
Maaperässä on talvellakin n.+4 astetta lämpöenergiaa ja tähän perustuu myös maalämpöjärjestelmien toiminta.
Ryömintätilassa on siis tavallaan maapatteri, josta ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö kerää maalämpöä kierrättämällä ilmaa siellä ja näin tapahtuu myös kovalla pakkasella.
Minkäänlaisia putkisto- tai porakaivojärjestelmiä ei tarvita, sillä talon alla oleva paljas maapinta toimii lämmönvaihtimena siirtäen lämpöenergiaa ilmaan ja siitä ilmalämpöpumpun lämmönvaihtimelle.
Ilmalämpöpumppu asennettiin 120m2 suorasähkölämmitteisen omakotitalon ryömintätilaan kolme vuotta sitten.
Asennustavan ainoa erityispiirre oli se, että ulkoyksikön lämmönvaihtimelle kondensoituva vesi on ohjattu saattolämmityskaapelilla varustetun kuivakaivon kautta viemäriverkkoon.
Sivuiltaan (sokkeli) ja päältä (lattialaatta) lämpöeristetyssä ryömintätilassa on myös ilmanvaihtokanavat, eli ”kissanluukut”, jotka ovat talvella suljettuna. Näin kaikki lämpö saadaan kerättyä ilmalämpöpumpun hyödynnettäväksi.
Talvella ilmalämpöpumppu on ollut keskeytyksettä päällä marraskuusta maaliskuun loppuun saakka ja lämpötilansäätö sisäyksikössä on pidetty noin 28°-30° tietämillä.
Ulkoyksikön asentamisesta ryömintätilaan kuultiin useita varoituksen sanoja, sillä laite kuulemma kostuttaa rakenteita, jolloin syntyy homeriski. Jääräpäisyyttäni halusin kuitenkin nähdä mihin tämä väite perustuu betonisessa rossipohjassa.
Ulkoyksikön toiminta toki jäähdyttää ryömintätilaa mutta vasta kovimmilla pakkasilla ollaan nollan tuntumassa, tai vähän sen alle. Myös kosteusprosentti on ryömintätilassa kohonnut mutta sillä ei ole ollut merkitystä betonirakenteissa. Kokonaan toinen tilanne voisi olla puurakenteisessa ryömintätilassa, jossa ylimääräinen kosteusrasitus voi aiheuttaa vahinkoa.
Kesäaikaan ryömintilan ilmavaihtokanavat on avattu, jolloin kosteusprosentti laskee ja lämpötila kohoaa noin +10° tietämille. Kolme vuotta jatkuneen käytön jälkeen ryömintätilassa ei ole aistihavaintoihin perustuvaa kosteusvauriota tai hometta. Itse ulkoyksikkö on pysynyt pölyltä puhtaana ja toiminut ilman ongelmia tai huoltotarpeita.
Ulkoyksikön kondenssivesi ohjattiin talon viemäriin, joka kulkee ryömintätilassa.
Ensimmäinen kokeiluvuosi tuotti iloisen yllätyksen laitteen tehosta. Vuosittainen sähkönkulutus putosi peräti 5000kWh, joka tarkoittaa sitä että laite maksaa itsensä takaisin kahdessa vuodessa.
Perusteet asennustavan tehokkuudesta ovat ilmeisiä, sillä ilmalämpöpumpuilla suoritettujen testien perusteella lämpökerroin on laitekohtainen ominaisuus mutta voitaneen sanoa, että lämpötilan ollessa noin + 7°, laitteet kykenevät vielä COP – arvoon 4 ja tämän ylikin. Lämpötilan laskiessa hyötysuhde laskee ja vain parhaimmat laitteet kykenevät COP –arvoon 2 vielä – 20° lämpötilassa – Rossipohja-asennus siis tuplaa laitteen tehon pakkasella.
Halpaa jäähdytystä
Hellekaudella taloa on viilennetty ilmalämpöpumpun jäähdytystoiminnolla, jonka sanotaan tuhlaavan talvella lämmityksessä säästetyn energian – Tämäkään väite ei pidä paikkaansa.
Ulkoyksikön sijaitessa viileässä ryömintätilassa, se kykenee jäähdyttämään hämmästyttävän pienellä tehontarpeella. Kun taloa jäähdytetään (17° puhalluslämpötila) ja ulkolämpötila on 28°, kuluttaa laite vain 500W sähköä. Lisäbonuksenahan ulkoyksikkö puhaltaa jäähdytystoiminnolla ryömintätilaan lämmintä ilmaa talven varalle!
Vertailun vuoksi vastaavanlainen mutta perinteisellä ulkoyksikköasennuksella +28° lämpötilassa toimiva laite tarvitsi jäähdyttämiseen samassa talossa sähköä 900W.
pekkapoika 
Hieno idea.
Toteuttamiskelpoinen idea meidän talossa myös.
TykkääTykkää
Laite on ollut nyt toiminnassa talossani neljä lämmityskautta – ilman mitään kosteusongelmia rossissa. Toimii siis ainakin tämän talon betonirakenteisessa ryömintätilassa. Ottamatta kantaa yleiseen soveltuvuuteen. COP on arvioitavissa siitä, että lämpötila rossissa on talvella keskimäärin n. +1 astetta. Pakkasen puolelta tämä laite ei siis tuota lämpöä koskaan ja on päällä tautotta lokakuusta huhtikuun loppuun.
TykkääTykkää