Omakotitalojen ensisijaisesta puulämmityksestä jopa 250 ennenaikaista kuolemaa vuodessa – Klapikattiloista ilman vesivaraajaa valtavat pienhiukkaspäästöt

Omakotitalojen ensisijaisesta puulämmityksestä jopa 250 ennenaikaista kuolemaa vuodessa – Klapikattiloista ilman vesivaraajaa valtavat pienhiukkaspäästöt

Teksti: Pekka Hietala

Ympäristöongelma omakotitaloalueella

Kotimaisena ja hiilineutraalina lämmitysmuotona pidetyn puunpoltolla on ikävä sivujuonne, sillä vesivaraajattomat vanhat puukattilat tai öljykattiloista sellaiseksi muutetut kattilat ovat varsinaisia saastepesiä.

On laskettu, että tulisijat tuottavat jopa 40 prosenttia koko maan terveydelle vaarallisista pienhiukkaspäästöistä ja yli 80 prosenttia soluille myrkyllisten ja syöpävaarallisten polysyklisten hiilivetyjen eli PAH-yhdisteiden päästöistä.

Vertailukohtaa antaa se, että luvut ovat reilusti suuremmat kuin maamme kaikista energialaitoksista ja tieliikenteessä yhteensä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksesta Pienhiukkasten lähipäästöjen terveysriskit: puunpoltto (PILTTI) saatujen päästömäärien, niiden leviämisen ja niille altistuvan väestön määrän perusteella on arvioitu, että jopa 250 suomalaista kuolee vuosittain ennenaikaisesti sydän- ja hengityselinsairauksiin, joita aiheuttavat taajamissa sijaitsevien pientaloasuntojen puulämmityksestä syntyvät pienhiukkaset.

Sen sijaan haja-asutusalueella sijaisevien asuntojen ja kesämökkien pienhiukkaspäästöille altistuvia on vähemmän – Arviolta vain kymmenkunta ennenaikaista kuolemaa vuodessa.

THL:n ylilääkäri, dosentti Raimo O. Salonen on tutkinut monipuolisesti puun pienpolton hiukkaspäästöjä, niille altistumista ja terveyshaittoja useiden kotimaisten tutkimuslaitosten kanssa. Hänen mukaan vanhoissa puukattiloissa polttotapahtuma on usein epätäydellinen, jolloin muodostuu runsaasti myrkyllisiä yhdisteitä. Niille altistuu huomattava osa suomalaisista.

Puun pienpoltosta aiheutuvat pienhiukkaspitoisuudet pilaavat joillakin pääkaupunkiseudun tiiviisti asutetuilla esikaupunkialueilla ilmaa pahemmin kuin vilkas liikenne Helsingin keskustassa.

 Merkittävä terveysriski

Polttoperäisille pienhiukkasille altistuminen pahentaa keuhko- ja sydänsairaiden oireita. Myös terveiden aikuisten ja lasten riskit sairastua keuhkoinfektioihin, keuhkoputkentulehdukseen ja astmaan kasvavat.

Pienimmät hiukkaset voivat kulkeutua myös verenkiertoon, jolloin pitkäaikainen altistuminen voi olla merkittävä sydän- ja verisuonitauteihin sairastumista lisäävä riskitekijä. Pienhiukkasten PAH-yhdisteet voivat aiheuttaa myös keuhkosyöpää.

Puuta ei osata polttaa

Pienhiukkasongelma korostuu varsinkin kaukolämpöjärjestelmän ulkopuolella olevilla vanhoilla ja tiiviisti asutetuilla pientaloalueilla. Näillä alueilla poltetaan runsaasti puuta talojen vanhoissa puukattiloissa, uuneissa ja saunan kiukaissa. Usein myös puun laadussa on toivomisen varaa, sillä se voi olla märkää ja huonolaatuista, koska puu on saatu jostain halvalla tai ilmaiseksi eikä säilytykseenkään ole asianmukaista puuvajaa.

Silmiä kirvelevät ja pahanhajuiset savut ovat merkki siitä, että hengittää pienhiukkaspäästöjä ja tämä tuntemus on tuttu monelle talvi-iltana pientaloalueella ulkoilevalle. Osa pienhiukkasista kulkeutuu myös ilmanvaihdon kautta sisätiloihin.

Pienhiukkaspäästöjä pahentavat kosteat polttopuut ja suoranainen osaamattomuus puunpoltossa. Oikeaoppiseen puunpolttoon olisi saatavilla informaatiota esimerkiksi internetistä. Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) on muun muassa tuottanut puun polttajille oppaan yhdessä Nuohousalan keskusliiton kanssa. Silti näyttää, että polttotapahtumaa ei hallita, sillä pienhiukkaspäästöt ovat kasvamaan päin.

Klapikattila ilman vesivaraajaa on saastepesä

Raimo O. Salosen mukaan pahimpia saastuttajia ovat juuri puuklapeja polttavat yläpalo- ja kaksoispesäkattilat sekä öljylämmityskattiloista itse muunnetut puukattilat, joihin ei ole yhdistetty riittävän suurta, esim. 3000 litran vesivaraajaa. Tällaisten kattiloiden hiukkaspäästöt ovat monikymmenkertaisia ja PAH-päästöt jopa monisatakertaisia moderneihin varaaviin tulisijoihin ja pellettikattiloihin verrattuna. Myös avotakoista muodostuu valtavasti pienhiukkasia.

Ilman vesivaraajaa olevaa keskuslämmityskattilaa poltetaan tyypillisesti ns. kitupoltolla, jolloin myrkyllisiä pienhiukkasia muodostuu huomattavan paljon.  Tällaiset saastepesät ovat monissa maissa kiellettyjä juuri niiden aiheuttamien terveysriskien sekä jatkuvista pahanhajuisista savuista naapurustossa aiheutuvien viihtyvyyshaittojen vuoksi.

Salosen mielestä edellä mainitut vanhat lämmityskattilat ja avotakat voisi taajamien omakotitaloissa laittaa käyttökieltoon tai vaihdattaa uusiin vähäpäästöisiin laitteisiin. Muutoin tilanne pahenee edelleen, sillä pelkästään 2000-luvulla puunpoltto pientaloissa on lisääntynyt ja kasvu jatkuu edelleen.

Suomi – Päästövalvonnan kehitysmaa

Suomessa ei valitettavasti edelleenkään ole tulisijojen päästöjä koskevaa lainsäädäntöä. Sen sijaan tilanne on kokonaan toinen esimerkiksi Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä, missä puun pienpoltto on tiukasti valvottua.

Tilanne on johtanut siihen, että kotimaisista valmistajista vain vientiin panostavat ovat systemaattisesti pyrkineet kehittämään puhdasta polttoa.

Nykyinen modernilla polttotekniikalla varustettu tulisija polttaa kunnollista polttopuuta tai pellettiä varsin puhtaasti. Huomionarvoista on myös se, että puukiukaiden polttotapahtumaa ei ole vielä käytännössä kehitetty juuri lainkaan.

Polta puuta oikein

  • Kunnollisen polttopuun tulee olla kuivaa, eli ”ylivuotista”, ilmavasti ja sateelta suojattuna säilytettyä klapia.
  • Sytykepuiden tulee olla riittävän pieniä, jotta ne syttyvät helposti. Pesän täydennyksessä voi käyttää vähän isompia puita ja niitä voi laittaa jonkin verran enemmän tulipesään kuin sytytysvaiheessa. Tulipesää ei kannata täyttää puilla enempää kuin puolilleen ja palamiseen pitää ohjata riittävästi mutta ei liikaa ilmaa.
  • Roskien, muovin ja esimerkiksi maalatun jätepuun poltto on ehdottomasti kielletty, sillä minkäänlaiset tulisijat eivät sellaiseen sovellu. Jos niin kuitenkin toimii, käyttäjä altistaa itsensä pienhiukkasille.
  • Puunpolttolaitteen valmistajan ohjeiden mukaan toimimalla pääsee parhaaseen palamistulokseen. Parhaiden nykyaikaisten klapi-, metsähake- tai pellettikattiloiden ja varaavien takkojen päästöt ovat vain murto-osa vuosikymmenten takaisten mallien päästöistä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s