Stadin tie uusiutuvaan energiaan

Teksti: Pekka Hietala

Maamme pääkaupunki on viimein saavuttamassa päänavauksen uusiutuvan energian hyödyntämiseen lämmön- ja sähköntuotannossaan 

Kivestä puuhun

Vähemmän vihreää Helsinkiä esittelevät ”matkailunähtävyydet”, eli voimaloiden kivihiilivuoret madaltuvat, kun siirtyminen osittaiseen biopolttoaineen käyttöön alkaa syksyllä 2014 Salmisaaressa ja myöhemmin Hanasaaren voimalaitoksissa.

Helsingin tavoitteena on tehdä energiantuotannostaan hiilineutraalia vuoteen 2050 mennessä. Jo vuoteen 2020 mennessä uusiutuvien osuus on tarkoitus nostaa 20% tasolle.

Pellettejä

Pellettejä

Tavoitteen keskiössä on kivihiilen korvaaminen biomassalla, jonka oheen on suunniteltu myös tuuli- ja vesivoimaa sekä aurinkoenergiaa. Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää ensi vuonna uuden monipolttoainevoimalaitoksen rakentamisesta, joka käyttäisi pääpolttoaineenaan haketta. Vaihtoehtoisesti Hanasaaren ja Salmisaaren voimaloissa poltettavaa kivihiiltä korvattaisiin jopa 40% biomassalla.

Ensivaiheessa Helsinki valitsi biopolttoaineeksi puupelletin, jota ryhdytään polttamaan voimaloissa kivihiilen seassa aluksi vain noin 5-10%.

Silti lukuina Hanasaaren ja Salmisaaren voimaloiden pelletinkulutus vuodessa olisi noin 100000 tonnia – Määrä tekee Helsingistä merkittävän asiakkaan Suomen pellettimarkkinoille ja jos vielä Vuosaaren hakevoimalahanke toteutuu, tietää se hankintaketjulle töitä.

Monta mutkaa matkassa

Aivan ongelmatonta siirtyminen biomassaan ei ole, sillä tällä hetkellä pelletti poltetaan kivihiilen joukossa, ns. rinnakkaispolttona, eli jauhetaan kivihiilen tavoin.

Perinteinen vaalea puupelletti on koostumukseltaan sitkeämpää ja kuitumaista, kuin hauraampi kivihiili ja tämä tuottaa ongelmia polttoaineen jauhatuksessa.

Markkinoilla on saatavilla jalostetumpi paahdettu (torrefioitu) pellettilaatu, joka muistuttaa enemmän koostumukseltaan kivihiiltä.

Eräs pelletin jalostusmuoto olisi ns. höyryräjäytys, jossa biomassasta saadaan enemmän kivihiilen kaltaista. Räjäytys perustuu biomassan paineistamiseen ja kuumentamiseen, sekä tämän jälkeiseen nopeaan paineen laskuun, jossa höyry räjähtää ja osa biomassan kuiduista rikkoutuu ja tekee biomassasta kivihiilen kaltaista hauraampaa polttoainetta.

Höyrytettyä pellettiä ulkokokeessa. kuva: Helsingin energia

Höyrytettyä pellettiä ulkokokeessa. kuva: Helsingin energia

Edellä mainitut jalostustoimet kuluttavat energiaa, joten pelletin hinta nousee. Onhan myös perinteinen vaalea puupelletti jaloste, jonka raaka- aine on jo kerran jauhettu ja kuivattu, sekä puristettu pelletiksi. Lisäksi ainakin vaalea pelletti on varastoitava säältä suojassa, joten sen varastoimiseen tarvitaan siilot ja niihin kuljettimet.

Kaiken tämän ohessa kivihiilen hinta on ollut edullinen todellisten kannustinmuotojen puutteesta kärsivän kotimaisen bioenergian rinnalla. Kivihiilestä luopuminen ei ole pelkin taloudellisin perustein ole kovinkaan helppoa. Kotimaisen uusiutuvan energian tukipaketin myötä tilanteeseen toivottavasti saadaan korjausta.

Helsingin energiallakin pellettiä pidetään ympäristöystävällisenä ja kotimaisena polttoaineena mutta on jo annettu ymmärtää, että taloudellisista syistä, sekä pelletin saatavuuden takaamiseksi, sitä voidaan jopa joutua tuomaan maahan. Pellettiä valmistetaan muun muassa Baltiassa.

 Logistinen haaste

Helsingin voimaloiden biopolttoaineentarve tulee olemaan huomattava ja pelletin tai hakkeen kuljettaminen pääkaupunkiseudulle melkoinen haaste.

Mahdollisesti tulevan monipolttoainevoimalan tapauksessa pääpolttoaineeksi on kaavailtu haketta. Sen tapauksessa logistinen ongelma kertautuu pellettiäkin enemmän. Lämpöarvoltaan pellettiä heikompaa haketta jouduttaisiin kuljettamaan voimaloille valtavia määriä.

Sekahaketta

Sekapuuhaketta.

Hanasaaressa ja Salmisaaressa nyt kaavailtavan pelletin alkuvaiheen käyttö tarkoittaa 2500 rekkakuormaa pellettiä vuodessa. Laskennallisesti vastaava energiamäärä haketta tarkoittaa jo 10000 rekkakuormaa vuodessa, joka on 30 keikkaa päivässä.

Jos biomassan käytössä siirrytään vuoteen 2020 mennessä 40% osuuteen, tarkoittaa se pelkästään pelletin tapauksessa 60 rekkaa päivässä lisää pääkaupunkiseudun liikenteen sekaan.

Lähteet:

Helsingin energia

VTT Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia

Laatuhakkeen käytettävyys polttoaineena pellettijärjestelmissä 2011. Jyväskylän AMK

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s